Post-hardcore

Firon · 17.06.2017 10:20

Tuossa vähän pohjustin jo ketjun ideaa. Tämäntyyliset ysäribändit on varmaan 70-luku rokkien jälkeen minulle kaikista ominta musiikkia. Dischord-ketju löytyy, At the Drive-In, Drive Like Jehu, Hot Snakes, Unwound jne. löytyy, mutta on niin paljon muitakin kovia bändejä, jotka eivät ikinä saavuttaneet laajempaa suosiota.

Hyvä esimerkki on keskilännen Giants Chair joka julkaisi neljän toimintavuotensa aikana muutaman seiskan ja kaksi erinomaista LP:tä ja laittoi sitten pillit pussiin. Pari tuhatta kuuntelijaa Last.fm:ssä kertoo, ettei moni ole bändistä kuullut, vaikka genren hieman tunnetumpi bändi Cave In coveroi Giants Chairin the Callus biisiä aikoinaan.

En osaa sanoa kumpi näistä pitkäsoitoista on parempi, mutta vahvasti suosittelen esim. nimimerkki rc-lungenia kokeilemaan jos bändi ei ole tuttu.
Giants Chair - Red and Clear [Full Album]
Giants Chair - Purity and Control [Full Album]

Mikä parasta, Giants Chair on palannut yhteen ja on julkaisemassa uutta levyä tänä vuonna. Uusi biisi the Streets kuulostaa helvetin lupaavalta.

rc-lungen · 17.06.2017 19:44

Pitääpä tutustua tuohon Giants Chairiin. Näitä taas tullut jonkin verran fiilisteltyä, vaikka pakko myöntää, että At the Drive-Inin uus kiinnostaa vielä vähemmän kuin suomiretro. Varmaan just puhkikuuntelun vuoksi jäänyt vähälle.

No Hooverin nimettömän EP:n uusinta jäi Berliinin reissulla hankkimatta, vaikka kävin fyysisesti samassa tilassa (ehkä tilailen Kaos Kontrolilta) ja sehän taitaakin olla aika olennainen tekele. Van Peltin tokaa tuli kuunneltua vähän ostomielessä, mutta kun se meni jossain välissä vähän turhan teini-osastoon, niin ei tullut kauppoja siitä levystä.

Postailen jotain kun tulee mieleen. Nyt on liian puhkipoikki.

slugpace · 18.06.2017 00:55

Tätä topikkia täytyy pitää silmällä, siinä määrin tämä kama kolissut viime vuosina.

Täytyy myös tuo Giants Chair tsekata, Cave In coveri on tuttu, muttei ikinä tullut tutkittua alkuperäistä esittäjää sen tarkemmin.

Aika sekavalta tuntuu tämän(kin) genren määritelmä. Voiko esim. Jawboxin laskea post-hardcoreksi koska J. Robbins oli G.I.:ssa? Musiikkihan on vaikka Drive Like Jehuun verrattuna jo sellasta Dawson's Creek altsua. Ei sillä, tykkään bändin koko tuotannosta erittäin paljon.

rc-lungen · 18.06.2017 12:29

^ Sitten kun mennään melodisuudessa enemmän sinne emon puolelle, niin sitten se pahin Dawson's Creekiys vasta alkaakin.

slugpace · 18.06.2017 16:03

rc-lungen wrote:

^ Sitten kun mennään melodisuudessa enemmän sinne emon puolelle, niin sitten se pahin Dawson's Creekiys vasta alkaakin.

Tämä tiedossa toki, eikä mulle Dawson's Creekiys mikään kirosana ole, jos vaan saa edes vähän Gilmore Girlsin särmää mukaan icon_lol

Viime päivinä tullut taas pienen tauon jälkeen luukuteltua läpi Engine Kidin tuotantoa ja luulisi menevän ihan kivasti tän topikin alle? Tätä nykyä kiilaa omalla kohdalla melkeinpä ykköseksi Greg Anderssonin bändeistä.

KZ · 19.06.2017 11:07

Mitkä ovat tämän genren klassisimmat ykköslevyt?

Tomsk · 19.06.2017 11:32

Tää Giants Chair kuulostaa hyvältä. Ei ollut mulle entuudestaan tuttu.

GVSB-tyyppien aikaisempi bändi Soulside kantsii tsekata. Ja alkuaikojen Fireside kuuluu myös mielestäni tähän karsinaan.

Firon · 19.06.2017 12:37

Firesiden Do Not Tailgate on mulle tärkeä levy. En osaa sanoa mitä mieltä olisin, jos nyt vasta tutustuisin bändiin. Kuulin Left Rustlen Ruotsin radiosta ekan kerran16-vuotiaana ja olin myyty. Toi tais länsinaapurissa olla pienimuotoinen hittikin. Bändin nimi oli entuudestaan tuttu Refusedin levyjen kiitoslistalta.

Muutenkin kansivihkojen kiitoslistat oli erittäin tärkeää informaatiota silloin, kun ei ollut vielä nettiä apuvälineenä, kuten myös skeittaus- ja lumilautailuvideoiden soundtrackit. Aikoinaan olikin tapana kutsua bändejä skeitti-punkiksi tai skeitti-hardcoreksi. Post-hardcore termiä käytin/kuulin käytettävän ekan kerran vasta pitkälti 2000-luvun puolella, vaikka tämän tyylisiä bändejä tulikin kuunneltua jostain 1994 lähtien. Alkuun luulin että straight edge on musatyyli, mutta sitten luin jostain lehtijutusta mitä se tarkoittaa icon_smile Myöhemmin alettiin kutsua metallisempia bändejä "new school hardcoreksi" ja melodisemmat oli kaikki emoa.

KZ wrote:

Mitkä ovat tämän genren klassisimmat ykköslevyt?

Fugazi - Repeater, Unwound - Fake Train, Drive Like Jehu - Yank Crime ainakin hyviä lähtökohtia jos eivät ole tuttuja.

Tomsk · 19.06.2017 13:00

Matt Sweeneyn yhtyeet Skunk ja Chavez (oliko näistä jossain puhetta?) kuuluvat mielestäni tänne. Chavez toki hieman indierockimpaa, mutta ei se minua haittaa. Hyllystä löytyy Better Days Will Haunt You -tuplacd, joka niputtaa yhteen bändin koko tuotannon. Topikista innoittuneena laitoin Spotifysta soimaan ja sehän on tässä työn ohella melkein pyörinyt kokonaan läpi. Vahva suositus.

rc-lungen · 19.06.2017 13:26

Haha, Chvavezia kuuntelin yöllä yhden biisin. Kova poppoo ja kyllä imo kuuluu tänne. Giants Chair kuulosti yhden biisin perusteella just tältä, tarkempaan syyniin jossain vaiheessa.

Mulle Post-Hardcore edustaa samalla tiettyä soundia, mutta ennen kaikkea myös tietynlaista asennetta ja estetiikkaa musiikin tekemiseen, vähän samalla tavalla kuin Post-Punk. Lähtökohdat on aika pitkälti samat ja sen vuoksi termiä voi pitää sateenvarjoterminä monenlaiselle kitarabändille, jonka jäsenillä on juuret hardcoressa joko soitto- tai fanitustaustalla, mutta jotka ovat olleet kiinnostuneita muistakin musiikillisista ilmaisumuodoista. Amerikkalainen indierock perustuu monilta osin todella paljon tällaiseen asetelmaan eikä asiaa helpota se, että bändeillä on toisinaan hyvinkin paljon yhtäläisyyksiä keskenään. Monilla noiserockbändeillä on paljon samoja elementtejä kuin mitä joillain emobändeillä ja matikkarockbändeillä ja tietyt tyylijutut tulevat monen eri skenen levytyksissä vastaan esim. vaikka rumputyöskentelyssä, kitaroinnissa ja ennen kaikkea sovituksissa. Periaatteessa voisi tehdä samantyyppisen tiettyyn aikakauteen sijoittuvan niputuksen, kuin mitä Simon Reynolds teki Post-Punkin kanssa Rip it up and start again-kirjassa (ja kirjahan sisältää kaikkea Fire Enginesin kolinasta Adam Antin valtavirtapoppiin). Samalla tavalla samanlaiseen hypoteettiseen kirjaan voisi niputtaa jenkki-indiestä musiikkia aina 80-luvun puolestavälistä jonnekin 00-luvun alkupuoliskoon asti. Hajanaisia hyviä alan levytyksiä on ilmestynyt toki vuoden 2005 jälkeenkin, mutta tuon aikakauden indietermin popularisoinnin myötä tämä musiikkityyli on aika tehokkaasti kuollut ja poistunut parrasvaloista kun erinäiset tahot ovat kokeneet tarvetta määritellä indien kyllästymiseen ja kuoliaaksi asti.

Voisin myöhemmin tehdä jonkun oman definitiivisen listan aiheesta. Sekaan mahtunee kaikkea Slintistä emoon.

Slintistä puheenollen, Hooverin musassa on hyvin vahva Slint-vaikute havaittavissa. Ja kuinkas ollakaan basistinsa Fred Erskine soitti myöhemmin June of 44:ssa, jossa myös Rodanista jengiä, joista sen kyllä tietää, että siellä fanitettin Slintiä todella henkilökohtaisella tasolla. Slintin pioneeristatuksesta genren parissa voisi myös jossain vaiheessa jorista aika paljon.

Mullehan tämä on oikeasti tärkeä ja rakas aihe, koska tämä on aika pitkälti sitä musiikkia, minkä parissa on tullut vietettyä kaikesta eniten aikaa ja minkä parissa viihtyy edelleen. Decidersissa se varmaan käy jollain tapaa ilmi.

:center::huig::center: · 19.06.2017 14:12

Paljon tämän 'skenen' bändejä oon yrittäny mutta mikään ei tartu. Pysyttelen tuola pre-post-hardcore ketjussa moro

Luppakorva sikailee taas · 19.06.2017 14:18

Bastro

Firon · 23.06.2017 18:12

rc-lungen wrote:

Van Peltin tokaa tuli kuunneltua vähän ostomielessä, mutta kun se meni jossain välissä vähän turhan teini-osastoon, niin ei tullut kauppoja siitä levystä.

The Van Pelt ollut tsekkauslistalla pitkään ja nyt ketjun myötä päätin tutustua. Eka levy on oikein hyvä ja sopii melko hyvin otsikkoon. Toka levy on kevyempää eikä pärjää mielestäni debylle.

Chavez oli etäisesti tuttu ja muistelin, ettei ole mun juttu. Parin kuuntelunäytteen perusteella muistin oikein. Tulee vähän ysäri alternative rock vibat tuosta, sillee ei hyvällä tavalla.

metsäkukkia54 · 26.06.2017 13:53

Chavez ei mikään suurin suosikkini ole, mutta näistä ketjussa mainituista varmaan eniten tällä hetkellä kuuntelemani. Toisin sanoen muutaman kerran vuodessa tulee hyllystä poimittua ja aina kuulostaa hyvältä. Sitä uutta ep:tä en kuitenkaan ole hankkinut. Firesidea tuli joskus kuunneltua, mutta nykyään kiinnostaa enemmän ne Åströmin soolojutut, jotka taas eivät tähän ketjuun kuulu. The Van Peltin toisen levyn ostin joskus puolisokkona ja muutaman kerran kuuntelin. Tuohan julkaistiin uudestaan tämän vuoden puolella.

rc-lungen · 28.06.2017 12:12

Chavezissa on tietyllä tapaa sama "ongelma" kuin jossain Sunny Day Real Estatessa. Sävellystyö ja soitto on ehtaa indieosastoa, mutta soundit on tehty vimpan päälle salonkikelposiksi. Mua tämä ei haittaa, eikä haitannut SDRE:n kohdalla teininäkään. Chavez on kyllä kova, vaikkei täysin tasalaatuinen bändi olekaan. Sävellyksiltään on kyllä mun mielestä aika helvetin kaukana jostain tusina-altsusta ja tykkään Matt Sweeneyn suht eleettömästä laulusta todella paljon. Kitaratyöskentelyhän tässä on ihan vitun best.

rc-lungen · 29.06.2017 15:01

Sunny Day Real Estaten Diary soimassa paraikaa. On siitä todennäköisimmin jo päälle viisi vuotta että viimeksi (varmaan enemmänkin). Ihan hyvinhän tää uppoaa ja jotkut biisit ja kitarakuviot on kieltämättä ihan älyttömän kovia. Sanoitukset taas tökkii aika pahasti. Johtunee siitä ettei ole enää 16.

Firon · 22.07.2017 10:32

Tähän väliin asiaspämmiä ns. midwest soundista, jota avausviestin Giant's Chair myös edustaa. Tähän tyyliin kuuluu tietynlainen rockaava groove (en osaa kuvailla paremmin) ja usein hyvin esillä oleva paksu bassosoundi.

Hyviä esimerkkejä.
Shiner ~ Sideways / Pinned
Traindodge - Quiet Knife (tätä bändiä googlettamalla löysin aikoinaan tälle foorumille)
Riddle of Steel - Quiet Now

rc-lungen · 22.07.2017 11:42

Arvasin suurin piirtein heti mistä kysymys. Epäsuorat tahtilajit yhdistettynä grooveen ja polyrytmisiin heleisiin kitarakudelmiin, mitä herkkua korville. Shiner meni heti omalle tarkkailulistalle, Pitääpä noi muutkin kuunnella kun eivät olleet tuttuja. Emon puolellahan samaa osastoa edustaa hyvin esim. Boys Life ja Braid.

Jean-Babtiste · 22.07.2017 17:34

Nii, eikös post-hardcoreks oo kutsuttu vähän niinku kaikkia jenkkibändejä, joiden jäsenet alko tekee hardcoren jälkeen jotain muuta? biggrin Joskus jopa saman bändin suojissa. Big Black, Hüsker Dü, Dino jr, Bastro, Slint, Bitch Magnet, Killdozer, Butthole Surfers...

Hassuttelija · 22.07.2017 17:36

homot

slugpace · 22.07.2017 21:04

Täytyy tuo Traindodge tsekata. Shiner onkin vanha tuttu kun jossain vaiheessa tuli tutkailtua kaikki bändit, joissa Glazed Babyn Josh Newton on soittanut. Harmiksi Shiner ja Season to Risk olivat ainoat, joita voi hyvillä mielin kuunnella uudelleenkin. Bcore on kai tekemässä jotain Shiner uusintapainoksia vielä tänä vuonna.

Riddle of Steel myös tuttu ex-Torche kitaristi Andrew Elstnerin bändinä. Enpä olisi ajatellut sitä löytäväni tästä topikista, jopa Andrew'n toinen bändi Tilts olisi jotenkin tuntunut sopivammalta, mut niin kai nämä käsitteet venyy ja mikä ettei antaa venyä vaan.

Firon · 22.08.2017 15:20

Quicksand julkaisee uuden levyn icon_eek

Quicksand oli varmaankin eka post-hardcore bändi johon tutustuin joskus yläasteella. Debyytti Slip kestänyt ihan hyvin aikaa sen perusteella mitä viimeksi kuuntelin ja on kokonaisuutena parempi kuin Manic Compression. Walter Schreifelsin projekteja tullut sen jälkeen seurattua enemmän ja vähemmän aktiivisesti, mutta aika keskivertomatskua enimmäkseen ollut. Rival Schoolsin debystä tykkäsin aikoinaan kovasti, vaikka meneekin kaupallisemmalle altsurokki osastolle.

slugpace · 22.08.2017 20:35

Tavallaan odotan tuota tulevaa Quicksand levyä suurella innolla ja samalla sangen epäileväisenä. Toivottavasti Schreifels olisi saanut pientä aggroa lauluunsa, nuo viime vuosien livevedot ovat ainakin menneet suht pahalla huokailusoundilla.

Kelpaisi kyllä keikkahommatkin näiltä. Ohuesti yhä harmittaa kun jokunen vuosi sitten soittivat Lontoossa samana iltana kun itse soitettiin siellä, eikä aikataulua saanut millään säädettyä niin että olisi ehtinyt Quicksandin näkemään.

Phlegm · 01.10.2017 01:20

God and Texas vois sopia tän otsikon alle. En muista mainitsinko nää jo tuolla noiserokki -topicissa.

slugpace · 01.10.2017 18:37

Phlegm wrote:

God and Texas vois sopia tän otsikon alle. En muista mainitsinko nää jo tuolla noiserokki -topicissa.

Mainio bändi, paria seiskaa lukuunottamatta taitaa koko tuotanto löytyä hyllystä. Ehkä enemmän yhdistän sinne melurokkipuolelle, mutta nyt kun mainitsit, niin kenties sellaista post-hardcore hommaakin on mukana.

Phlegm · 01.10.2017 20:52

Tuolta Louisville, KY -skenestähän tuli myös Evergreen, jossa on aika paljon fugazia ja ihan suoraviivaista punkkiakin, sekä Crain, joka muistaakseni oli vähän ärjympää paukutusta.

Ittellekin post-hardcore meinaa tietynlaista kulmikkuutta ja melodiaa/melua sekaisin. Ja kun puhutaan 90-luvun bändeistä niin tää kulkee aika lailla käsi kädessä esim. noise rockin kanssa yleisesti.

Lasketaanko Failure tähän? Sehän tais olla jo aika altsurokkia/krunkemenoo ja vokaaleissakin oli cobain-maneereja. Ainakin Comfortilla tais olla kuitenkin sitä vahvaa rytmiosastoa ja tuota kulmikkuutta.

Last edited by Phlegm (01.10.2017 21:11)

KZ · 01.10.2017 22:19

Ilmeisesti olenkin posthardcore-fani, sillä nyt vasta huomasin, että uusi suosikkibändini Lungfish on tätä genreä ainakin RYMin mukaan.

Firon · 04.10.2017 14:01

Phlegm wrote:

Lasketaanko Failure tähän? Sehän tais olla jo aika altsurokkia/krunkemenoo ja vokaaleissakin oli cobain-maneereja. Ainakin Comfortilla tais olla kuitenkin sitä vahvaa rytmiosastoa ja tuota kulmikkuutta.

Magnified levyä tuli joskus kuunneltua. Vähän kevyempää osastoahan se on. Tämäkin bändi tuli tutuksi Cave Inin coveroitua kyseisen levyn nimibiisiä. Toi kansi on aika karsea yyhhhh

Katkennut petsari · 06.10.2017 14:32

Portraits of Pastin olen hiljattain löytänyt, maistuvaa nykymistä.

:center::huig::center: · 06.10.2017 14:34

Mullon joku June of 44n levy mitä oon yrittäny myyrä jo vuosikausia mutta ketään ei kiinnosta. En ihmettele, tylsöö pasköö

Street Spirit Sr.

#1 17.06.2017 10:20

Post-hardcore

#2 17.06.2017 19:44

Re: Post-hardcore

#3 18.06.2017 00:55

Re: Post-hardcore

#4 18.06.2017 12:29

Re: Post-hardcore

#5 18.06.2017 16:03

Re: Post-hardcore

#6 19.06.2017 11:07

Re: Post-hardcore

#7 19.06.2017 11:32

Re: Post-hardcore

#8 19.06.2017 12:37

Re: Post-hardcore

#9 19.06.2017 13:00

Re: Post-hardcore

#10 19.06.2017 13:26

Re: Post-hardcore

#11 19.06.2017 14:12

Re: Post-hardcore

#12 19.06.2017 14:18

Re: Post-hardcore

#13 23.06.2017 18:12

Re: Post-hardcore

#14 26.06.2017 13:53

Re: Post-hardcore

#15 28.06.2017 12:12

Re: Post-hardcore

#16 29.06.2017 15:01

Re: Post-hardcore

#17 22.07.2017 10:32

Re: Post-hardcore

#18 22.07.2017 11:42

Re: Post-hardcore

#19 22.07.2017 17:34

Re: Post-hardcore

#20 22.07.2017 17:36

Re: Post-hardcore

#21 22.07.2017 21:04

Re: Post-hardcore

#22 22.08.2017 15:20

Re: Post-hardcore

#23 22.08.2017 20:35

Re: Post-hardcore

#24 01.10.2017 01:20

Re: Post-hardcore

#25 01.10.2017 18:37

Re: Post-hardcore

#26 01.10.2017 20:52

Re: Post-hardcore

#27 01.10.2017 22:19

Re: Post-hardcore

#28 04.10.2017 14:01

Re: Post-hardcore

#29 06.10.2017 14:32

Re: Post-hardcore

#30 06.10.2017 14:34

Re: Post-hardcore

Board footer