You are not logged in.
Pages: 1
#1 11.11.2018 11:36
Cloud Nothings
Pannaas taas pystyyn tällainen ketju johon tulee 0 - 2 vastausta.
Cloud Nothingsin ekat levyt on nopean tsekkauksen perusteella yhdentekevää lo-fi indierokkia, mutta yhtye "löysi oman soundinsa" Attack on Memory levyllä joka äänitettiin Albinin studiolla, joskin Steve ei ilmeisesti hirveästi puuttunut lopputulokseen:
Albini had a hands-off approach to recording the album during the four days Cloud Nothings recorded with Albini. Dylan Baldi claimed that Albini spent much of the recording time playing Scrabble and blogging, and that Albini never made any suggestions to the band.
Levyn kovaa paukkuvista rummuista tulee Nirvana mieleen, mutta tyyliltään biisit vaihtelevat synkästä post-hardcoresta kevyempiin biiseihin, joiden emopop-punk melodiat normaalisti aiheuttaisivat minussa puistatusta, mutta Cloud Nothingsin käsissä onnistuvat kuulostaman hyvältä.
Lyriikat on aika suoraviivaisia ja banaaleja kuvauksia elämän merkityksettömyyden aiheuttamasta ahdistuksesta, mutta jostain syystä bändi osaa hoitaa tämänkin niin että angsti tuntuu vilpittömältä ja aidolta. Hyvä esimerkki tästä synkistelystä on Wasted Days. Popimpaa midwest emoilua edustaa biisit kuten Stay Useless
Here and Nowhere Else levyllä bändi terävöitti biisinteko kynäänsä ja levy on edeltäjää yhtenäisempi tyyliltään. Kokonaisuutena en kuitenkaan osaa sanoa kumpi niistä on parempi levy. Riippuu päivästä.
Wavvesin kanssa yhteistyönä tehty No Life For Me palasi indierokimpaan tyyliin ja on mielestäni aivan hyvä levy, mutta seuraava varsinainen julkaisu Life Without Sound jätti kevyillä soundeillaan aika vaisun fiiliksen. Onneksi viime kuussa ilmestynyt Last Building Burning palaa meluisampaan ilmaisuun. Bändiä on aiemminkin vertailtu Wipersiin, mutta itse kuulen niitä vaikutteita vasta tällä levyllä, joskin melodiat ovat edelleen tyypillisempiä 90-luvun keskilännelle. Hyvä levy joka tuntuu kestävän kuuntelua.
Offline
#2 12.11.2018 16:13
Re: Cloud Nothings
Jep jep, rok rok. Attack on Memoryyn ja Here and Nowhere Elseen ei kyllästy ikinä, Psychic Trauma ja I'm Not Part of Me ovat last.fm:ssäni kuunnelluimpien biisien top kympissä. Life Without Soundilla on muutama hyvä kipale, kokonaisuutena vähän vaisu. Uusin ei heti iskenyt, mutta en ole kyllä monta kertaa kokeillutkaan vielä.
Offline
#3 12.11.2018 18:17
Re: Cloud Nothings
Kutosen keikan aikaan taisin olla vielä mieltä että tämä on ihan poser bändi 
Tosin en sinä vuonna muutenkaan hirveästi käynyt keikoilla tai liikkunut ihmisten ilmoilla.
Toissavuotinen Sideways keikan peruuntuminen kaivelee vieläkin 
Offline
Pages: 1