Street Spirit Sr.

noiseidea

PERÄMIEHEN HERKKU

From: siltsukupla

Registered: 14.01.2006

Posts: 41,048

James Ellroy

Asiaa James Ellroyn kirjoista. Luin sen yhden haastattelun kerran ja en halua tietää enempää, osa varmaan oli jotain tarkoituksellista provoa, sen takia kiinnostaa vielä vähemmän.

Ehdoton kultakausi alkaa The Black Dahliasta (1987). L.A. Quartet (The Black Dahlia, The Big Nowhere, L.A. Confidential ja White Jazz), ja sitä seurannut Underworld USA (American Tabloid, The Cold Six Thousand ja Blood's a Rover) pitävät sisällään tämän kauden parhaat kaunokirjalliset teokset. Underworld USA:n viimeinen osa Blood's a Rover ei ehkä tasoltaan pärjää sitä edeltäneiden kuuden kirjan tasolle.

En laita päätäni vadille tän väitteen pantiksi, mutta Blood's a Roveria lukuunottamatta olen lukenut kuusi muuta kaksi kertaa.

L.A Quartetin aikana Ellroyn tyyli "hioitui" siksi armottomaksi päälause-staccato-tykitykseksi mistä Ellroy on tunnettu. Tarinan mukaan sanoja piti vähentää ja nehän vähenee kun sanat heittää vittuun. On vuosia aikaa siitä kun luin White Jazzin, mutta muistikuva on että se hakkaava tyyli (sopivasti tätä kirjoittessani paalutuskone hakkaa ikkunan takana) porautui pahasti tajuntaan. Myös kieli on ihan oma lukunsa, slangia, jiddishiä ja ehkä ihan omakeksittyä kieltä. Kirjoitustyyli ja kieli auttavat siinä että kaikki tuntuu tapahtuvan jonkinlaisessa unenomaisessa paskalla kuorrutetussa hohdokkaassa menetetyssä Amerikan menneisyydessä.

Jos kyvyt riittävät (peruskoulun kasin englannilla et pärjää), nämä on pakko lukea alkuperäiskielellä. Joskus 90-luvulla luin The Black Dahlian suomeksi ja suomennos ei ollut hyvä. Olen ostanut Mustan Dahlian joskus isälleni lahjaksi, ei tietääkseni ole lukenut sitä lainkaan.

Underworld USA on oma suosikkini. Tuo on erittäin kiinnostavaa aikaa toisen maailmansodan jälkeisessä USA:ssa, ja Ellroy punoo stoorin osaksi kaikkia suuria tapahtumia todella taidokkaasti. Blood's a Roverissa alkaa ehkä vähän happi loppua ja ajankohta (1968-1973) ei ole niin kiinnostava kuin aikaisemmin (1958->) kuvioissa pyörineet JFK, RFK, MLK, Kuuba, mafia, jne.

Luen parhaillaan tuoreimman saagan eli The Second L.A. Quartetin toista osaa. Tämä trilogia sijoittuu toisen maailmansodan ajan Los Angelesiin, Ellroy on kai sanonut että kaikki loput kirjat sijoittuvat Los Angelesiin. Ellroy on siis sieltä kotoisin ja LA:lla on tuotannossa erittäin merkittävä osa. Eka osa Perfidia oli mun mielestä keskinkertainen, nyt toisessa osassa vähän parempi terä. Muistaakseni olen lukenut, että Ellroy alkoi dokata jossain välissä (ennen Perfidian julkaisua? - en jaksa tsekata), ja alkoi jo hiipiä mieleen että tuleeko hommasta enää mitään.

Kirjojen hahmot tavallaan toistavat itseään, eli kun olet jo lukenut puolisen tusinaa kirjaa, missä yksi on ainakin aluksi vähän parempi tyyppi, yksi aika paska tyyppi ja yksi täysi persereikä (plus puolisen tusinaa enemmän tai vähemmän paskoja ja mätiä miehiä ja naisia) - niin ei siinä hirveästi uutta tällä saralla tapahdu.

Sitten on muutakin tuotantoa. Kaksi ekaa eli Brown's Qequim ja Clandestine on suoraviivaisempia dekkareita verrattuna myöhempiin magnum opuksiin, mutta hyviä kirjoja kuitenkin. Clandestinessa pyörii kuvioissa jo aika monesta myöhemmästä kirjasta tuttu Dudley Smith, muutenkin samat hahmot löytävät useammasta Ellroyn kirjasta eri tarinakokonaisuuksissakin.

Killer on the Road, olen aika varma että olen lukenut joskus, taisi olla aika suoraviivainen sarjamurhaajakirja. Näiden jälkeen tuli Lloyd Hopkins Trilogy (eka 1984, toka 1984, kolmas 1986), joka ei ole hyvä. Sinänsä onkin mielenkiintoista, että näiden kolmen keskinkertaisen ja tylsän kirjan jälkeen The Black Dahlia aloitti aikamoisen tykityksen sarjan.

My Dark Places on omaelämäkerrallinen teos, jossa Ellroy ammattietsivän kanssa yrittää löytää vuonna 1958 murhatun äitinsä tappajaa. Tässä on sitten kaikkea mielenkiintoista ajasta ennen kirjoittamista (Ellroy oli golf caddie, veti kamaa, murtautui taloihin ja haisteli naisten alusvaatteita jne.), ja itse murhan tutkimista. Ei tarvitse olla kovin kummoinen keittokomeropsykologi tajutakseen että äidin kuolema on hieman vaikuttanut Ellroyn kirjalliseen ulosantiin.

Novellikokoelmia olen ehkä lukenut aikoinaan, mutta niistä ei ole suurempia muistikuvia.

Elokuvat:

L.A. Confidential on klassikko, ja mestariteos siinä miten kirjasta tehdään elokuvasovitus. Dark Blue perustuu Ellroyn käsikirjoitukseen ja on muistaakseni ihan ok, olen nähnyt sen vain kun se tuli ulos 2002. The Black Dahlia oli mielestäni heikko.

---

Lapsena tykkäsin seurata kun kanat paistuivat isossa karusellissa kaupan lihatiskillä.

bernardblack

herra ihanainen

From: reijomäkilä

Registered: 22.08.2009

Posts: 27,182

Website

Re: James Ellroy

On ollut mulle todella tärkeä kirjailija tämä ja tarjosi aikoinaan jopa sellaisia ns. tajunnanräjäyttäviä kokemuksia, mutta suhteemme on viime vuosina viilentynyt huomattavasti. Blood's a Rover vielä kiihotti, mutta Hilliker Cursen ja Perfidian lukeminen taisi olla loppupeleissä enimmäkseen vituttavaa, jopa siinä määrin ettei tämä uusin jaksa kiinnostaa oikein millään tasolla. Luultavasti se jossain välissä tulee luettua, mut eipä ole tosiaan mikään kiire.

Ellroyn kryptofasismi myöskin tuntuu näin herran vuonna 2019 joko raukkamaiselta piileskelyltä tai sitten Peitsamo-tasoiselta provoilulta.

---

tunteet elikkäs fiilikset, ne on aitoja, niistä kannattaa pitää kiinni

jookcha

vieressä retkottava nainen

From: blaze mountain

Registered: 21.10.2005

Posts: 19,115

Re: James Ellroy

 

Luettuna Black Dahlia, Big Nowhere, My Dark Places ja Hilliker Curse.

LA Quartet tyssäs itellä aikoinaan just kielimuuriin, kun enkuks ei löytynyt kirjastosta ja suomeksi näitä on turha lukea (peruskoulun enkku ysi). My Dark Places teki vaikutuksen aikoinaan, ei paljon säästellä. Onhan tää tyyppinä aika rasittavan edgy mutta tykkään kyllä kattoa sen haastattelujakin. Hilliler Curse on My Dark Placesin turhahko ”jatko-osa”.

Vähän tuntuu siltä että Underworld USAn vois lukaista seuraavaksi.

---

Ti ho detto come una volta un po' di vino, dischi in vinile, sequel, ragazze, ragazze, Kauko Röyhkä?

KZ

Vuoden Foorumisti 2019

From: Leppädanger

Registered: 28.12.2009

Posts: 12,204

Website

Re: James Ellroy

Dahlia luettu. En ole muita ajatellut. Mikä ny sit olis tajunnanräjäyttävä? Rima on korkea koska fiktiolle ei ole kauheesti sijaa.

Jean-Babtiste

spämking machine

From: Henkinen Kuvola

Registered: 02.10.2006

Posts: 30,616

Re: James Ellroy

Luettu dahlia, suuri tyhjyys ja alamaailma trilogia. Kaikki suomeksi, joskus ehkä enkuksi.

---

'My only premise is that there are times when one must attack with complete ruthlessness and fight with lethal fury. This fury and ruthlessness must be harnessed and directed to the gravest possible damage—to kill.'

ontäs aiankin joku turska joo DECICIDERS