You are not logged in.
#121 15.06.2021 16:22
- psykokarkki
- uses and endorses MUOVIKASSI and COMMUNISM ☭
- From: #Mitään UG:tä ei ole olemassa freak "skene"
- Registered: 14.11.2006
- Posts: 103,993
- Website
Re: Tapio Rautavaara
Offline
#122 16.11.2021 17:36
- psykokarkki
- uses and endorses MUOVIKASSI and COMMUNISM ☭
- From: #Mitään UG:tä ei ole olemassa freak "skene"
- Registered: 14.11.2006
- Posts: 103,993
- Website
Re: Tapio Rautavaara
oi jos nukkua saisin kerran 
parhaita biisejä ikinä 
Offline
#123 19.01.2026 16:49
- psykokarkki
- uses and endorses MUOVIKASSI and COMMUNISM ☭
- From: #Mitään UG:tä ei ole olemassa freak "skene"
- Registered: 14.11.2006
- Posts: 103,993
- Website
Re: Tapio Rautavaara
TAPIO RAUTAVAARAN SALAKULJETUSTARINA
”Urheilumatkat Ruotsiin olivat mainioita salakuljetus- ja ostosretkiä. Siellä olivat kauppojen hyllyt notkollaan herkkuja, meillä Suomessa myytiin etupäässä akustiikkaa... Ja viinaa. Suosituin urheilijoiden Ruotsiin viemä viina oli jaloviina, jota siellä kutsuttiin hienosti nimellä "finsk konjak".
Me urheilijat ostimme Suomesta jaloviinaa niin paljon kuin uskalsimme ja salakuljetimme sen Ruotsiin, missä etenkin taksit tunsivat mielenkiintoa sitä kohtaan. Näin saimme kruunuja, joilla hankimme Suomesta puttuvia tarvikkeita.
En halua tietenkään väittää, että kaikki edustusurheilijat tekivät näin — olihan mukana aina toki muutamia idealisteja ja maalaispoikia, jotka eivät olleet tilanteen tasalla.Minulla lienee Suomen maaottelujoukkueen jaloviinan salakuljetuksen Suomen ennätys — kaksikymmentäkolme pulloa yhdellä retkellä. Suorituksen merkittävyys korostuu, kun tietää, etten itse siihen aikaan käyttänyt lainkaan alkoholia enkä tupakkaa. Koska rikos on vanhentunut, eikä tämä konsti olisi enää mahdollinen, voin kai tässä paljastaa käyttämäni tekniikan.
Uskon, että Suomen yleisurheilun jalo historia on vajaa ilman tätä yksityiskohtaa.Kaikki kaksikymmentäkolme pulloa olivat yhdessä laukussa. Taakka oli siis aika painava ja herätti Tukholman laivalla ansaittua huomiota. Esimerkiksi 800 metrin juoksija Runar Björklöf eli Piksen koitti sattumalta nostaa laukkuani ja kysyi hämmästyneenä:
— Mitä sulla tuolla on?
— Moukareita.
— Älä, ostaako ne niitäkin?Tukholman tullissa levittäydyimme tarkastusta varten pitkän tiskin ääreen. Meitä oli 25-26 henkeä ynnä johtajat ja muut ihmettelijät päälle.
Minä jätin viinalaukkuni porukan selän taakse ja tungin tiskin ääreen innokkaimmalta näyttävän tullimiehen luokse. Aukaisin viattoman laukkuni, josta pistivät heti esiin piikkarit. Tullimies iski sen enempää tarkastamatta postimerkin tapaisen kostean lipun laukkuni kylkeen:
— Tack, tack...Kannoin tarkastetun laukun joukkueen selkäpuolelle, irrotin vielä märän tarkastuslapun ja lätkäisin sen viinalaukun kylkeen. Sitten tungin jälleen tiskin toiseen päähän tarkastuttamaan uudelleen viatonta laukkuani, johon sain tarkastuslapun. Näin minulla oli kaksi tarkastettua laukkua ja hyvin meni. Mutta kiekonheittäjä Veikko Nyqvist kärysi samalla matkalla tullissa. Hänen laukustaan kaivettiin esiin 16 pulloa jaloviinaa.
Pullot olivat siivossa rivissä tiskillä ja tullimies rapsutti niskaansa. Veikko Nyqvist osasi ruotsia ja selitti vuolaasti, että tässä olivat koko joukkueen viinat. Ei ottanut publikaani oikein uskoakseen.
Minä seurasin Veikon kohtaloa viinalaukkuni viereltä, pelastuneiden puolelta, lasiseinän takaa. Samassa huomasin, että Veikon käsivarrelta huolettomasti roikkuvan popliinitakin alta näkyi biisamiturkin hiha.
Aloin innokkaasti ja samalla varovaisesti huidella lasiseinän takaa:
— Hei, Nyykvisti, hei... Nyykvisti, Nyykvisti... Turkki näkyy...
Onneksi Veikko sattui vilkaisemaan minun suuntaani ja huomasi hissunkissun korjata turkin paremmin piiloon.Kun sekin maaottelu oli oteltu, salakuljetetut viinat myyty ja turkki kaupattu, ostokset ostettu Ruotsista, palasimme tulliin takaisin. Veikko Nyqvist sai jaloviinapullonsa Suomeen vietäväksi. Siihen aikaan viinan tuominen Suomeen oli yhtä tyhmää kuin olisi ollut samovaarin vieminen Moskovaan. Laivamatka Suomeen oli siis hurjaakin hurjempi.
Minulla oli Tukholmassa kanta-asiakkaana eräs siirtomaa-tavarakauppias, joka oikein innoissaan odotti, koska saapuisin pullokasseineni urheilemaan. Hän maksoi viisitoista kruunua pullosta, mutta minä otin maksun enimmäkseen tavarana, koska Lisa-vaimoni sekä myllyn tytöt olivat laatineet minulle pitkät ostoslistat Ruotsinmatkaa varten. Ja tuntuihan jollakin tavalla vähemmän roistomaiselta ottaa vastaan sokeria, suklaata, Ovomaltinia, kaakaota ja sakariinia kuin likaisia kruunuja, kun takana oli vielä epämiellyttäva salakuljetusmatka.
Salakuljetusmatka oli tosin kyllä edessäkin. Suuri osa herkuista oli näet tuotava salaa Suomeen. Erityisen kiinnostunut meidän tullimme oli pienistä sakariinipurkeista, mutta en minä jäänyt kiinni niidenkään vuoksi.
Minulla oli mukana kitara, josta väänsin matalan E-kielen hieman löysemmälle, tuppasin soittopelin täyteen sakariini-purkkeja ja suljin sen pussiin.
Ruotsiin veimme jaloviinan ja turkkien lisäksi mm. keihäitä — minulla oli esimerkiksi eräällä menomatkalla viisitoista keihästä, vaikka vain yhtä heitin — sekä Yhdysvaltain armeijan ylijäämävarastosta peräisin olevia makuusäkkejä.”Tapio Rautavaara: En päivääkään vaihtaisi pois (toim. Juha Numminen, Kirjayhtymä, 1978)
Offline